*

Jiri Nieminen ...ja Tampere ei ole mikään Suomen Turku

Siionin viisaiden pöytäkirjasta kulttuurimarxilaisuuteen

Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen oli eurooppalaisten konservatiivien keskuuteen syntynyt esoteerinen salaliittoteoria vapaamuurateista. Seuraavan sadan vuoden aikana johtopaikka salaliitosta vanhaa maailmaa vastaan luovutettiin juutalaisille.

Länsi-Euroopassakaan antisemitismi ei ollut tuntematonta, mutta erityisesti Venäjällä vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen keisarivallan kannattajille ja ortodoksiselle kirkolle tuli kiire.

Keksittiin mielikuvituksellinen tarina siitä, kuinka Ranskan salainen poliisi olisi löytänyt käsikirjoituksen, jossa liberaalit ja demokraatit yrittävät tuhota perinteiset kristilliset arvot Euroopassa, ja tämän uhkan keskeiset ideologit ja toteuttajat olisivat juutalaisia.

Syntyi kirjanen nimeltä Siionin viisaiden pöytäkirjat.

Sen kirjoittajana on pidetty kristillisen herätyksen saanutta aatelissäätyistä Sergei Nilusta, joka kokosi ja muokkasi sen aikaisemmista enemmänkin vapaamuurareita osoitelleista salaliittoteoriosta.

Suomi oli ensimmäinen kieli, jolle Siionin viisaiden pöytäkirjat käännettiin. Se kuitenkin herätti vastakaikua vasta sen jälkeen kun siinä käsitelty salaliittoteoria yhdistettiin vuoden 1917 Venäjän vallankumoukseen ja bolsevismin uhkaan.

Keksittiin, että juutalaiset ovat myös kommunismin takana ja kaikki – tai ainakin lähes kaikki – Venäjän johtavat bolsevikit olisivat itseasiassa juutalaisia.

Liberaalia porvaristoa asia ei olisi voinut vähemmän kiinnostaa – olihan Siionin viisaiden pöytäkirjat suunnattu välillisesti myös heitä itseään eli patkuleita, ei ainoastaan juutalaisten hyödyllisiksi idiooteiksi leimattuja sosialisteja ja kommunisteja, vastaan.

Myös herättäjäyhdistyksessä oltiin kriittisiä tällaisia salaliittoteorioita kohtaan.

Mutta IKL:n ja AKS:n kaltaisten järjestöjen aktiiveihin sekä Suomen liian vapaamielisiksi muuttuneesta ilmapiiristä huolistuneisiin radikaalipappeihin väitteet siitä, että juutalaiset hallitsisivat pääomamarkkinoita ja olisivat keksineet Yleisradion tai Päivälehden eli Helsingin Sanomien kaltaiset tiedotusvälineet hallitakseen ihmisiä, upposi kuin häkä.

Toisen maailmansodan jälkeen Siionin viisaiden pöytäkirjat kuitenkin haluttiin unohtaa.

Mitä tekemistä tällä kaikella on nykyisen poliittisen keskustelun kanssa?

Salaliitoteoria siitä, että liberaalit ja demokraatit pyrkisivät tuhoamaan perinteiset kristilliset arvot, voi edelleen hyvin eräiden poliitikkojen ja kristillisten saarnamiesten puheissa.

Vapaamuurareista ja juutalaisbolsevikeista ei juurikaan enää puhuta – ainakaan avoimesti – , vaan senkin edestä globaalia hallintoa ajavista kulttuurimarxilaisista.

Yhdistävä tekijä salaliitteorian substanssin eli sisällön lisäksi on se, että nimeltä mainitut kulttuurimarxilaiset ideologit ovat lähes poikkeuksetta juutalaisia: Frankfurtin kriittisen koulukunnan jäseniä, jotka 1930-luvulla pakenivat Saksasta natsihallintoa Yhdysvaltoihin.

Yhdysvaltojen kristillisen oikeiston saarnamiesten mielestä nämä herrat ovat syynä siihen, että 1960-luvulta lähtien populaarikulttuuri, huumeet ja seksi ovat hapattaneet amerikkalaista yhteiskuntaa.

Nyt myös viimeisen kymmenen vuoden aikana joissain suomalaisissa poliittisissa ja uskonnollisssa piireissä on esiintynyt puhetta kulttuurimarxilaisuudesta ja sen tuhoavasta vaikutuksesta. Milloin on ollut kyse maahanmuutosta tai tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Enkä nyt puhu mistään tavaratalo Kärkkäisestä.

Myös kansanedustajien joukossa näyttää olevan niitä, jotka ainakin omille äänestäjilleen uskottelevat kulttuurimarxilaisen salaliiton olevan tosi kuin vesi.

Toisaalta opportunistisilta politiikoilta tällainen puhe on jopa ymmärrettävää. Maailma on helpommin käsitteellistettävissä hyvän ja pahan taisteluna, ja hallitsemattomuus salaliittona.

Mielenkiintoisempaa onkin se, kuinka salaliittoteoriat kulttuurimarxilaisista menee läpi sellaisissa kristillisissä julkaisuissa kuin Taivas TV7 tai Radio Patmos, joista viimeksi mainittu oli vielä ainakin sen vanhan toiminnanjohtajan eli Leo Mellerin aikana profiloitunut juutalaisuuden tai – ainakin Israelin nykyvaltion – suurimpana ystävänä.

Mutta eihän tässäkään ole mitään uutta: olihan Siionin viisaiden pöytäkirjoista moni 1920- ja 1930-luvulla innostunut nimenomaan teologi, samoin kuin pamfletin nykyisen muodon kirjoittaja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Mielenkiintoinen sivujuonne on, että Perussuomalaisten perustajajäsen Urpo Leppänen liittyi wikipedian mukaan SMP:n toimintaan luettuaan tunnetun Frankfurtin koulukunnan edustajan Herbert Marcusen tuotantoa. Perussuomalaiset siis lienevät osa kulttuurimarxilaista salaliittoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset